Rautatiet tarjosivat kaikille mahdollisuuden matkustaa
Rautateiden tulo oli suomalaisille suuri ylpeydenaihe ja moni halusikin kokea sen erityisyyden, vaikka matkustaminen oli siihen aikaan kallista. Ensimmäinen henkilöliikenteelle suunnattu rataosuus otettiin käyttöön 1800-luvun puolivälissä.
Vuonna 1857 keisarillisessa käskykirjeessä säädettiin Helsingistä Hämeenlinnaan rakennettavasta rautatiestä. Seuraavan vuoden keväänä rakentaminen aloitettiin. Raideleveydeksi tuli keisarikunnan edellyttämänä Venäjän silloinen raideleveys 1524 mm, koska Suomen suuriruhtinaskunta kuului Venäjän keisarikuntaan ja Suomella oli sinne maayhteys.
Suomen ensimmäisellä henkilöliikenteelle avatulla rataosuudella Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulki ensimmäinen juna 31.1.1862. Pysähdyspaikkoja oli tällöin Dickursby, Träskända, Hyvinge, Riihimäki ja Turengi. Matka kesti 4 tuntia 40 minuuttia ja toiseen suuntaan 10 minuuttia vähemmän, Rautatiemuseon, Avataan uudessa välilehdessä museonjohtaja Tiina Lehtinen kertoo.
Ensimmäiset junamatkustajat
Säännöllinen liikenne Helsinki–Hämeenlinna-välillä alkoi 17.3.1862. Ensimmäiset matkustajat maksoivat matkastaan kolmannen luokan vaunussa 10, toisen luokan vaunussa 20 ja ykkösluokan vaunussa 25 kopeekkaa/peninkulmaa. Alle 12-vuotiaat matkasivat puoleen hintaan ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi.
- Hintaa pidettiin aluksi korkeana ja lippujen hintoja jouduttiinkin hieman laskemaan, mutta jo ensimmäisenä vuonna rataosuudella oli 39 000 matkustajaa.
Vaikka aluksi rautatieliikenteessä matkustajat kulkivat eri luokissa varallisuutensa mukaan, tarjosivat rautatiet kuitenkin kaikille mahdollisuuden matkustaa ja siinä mielessä se oli yhteiskuntaa tasa-arvoistava liikennemuoto, Lehtinen kertoo.
- Rautatiet ja junaliikenne olivat jotain uutta, nopeaa ja kunnioitusta herättävää, joten myös huvimatkoja tehtiin alusta asti. Nekin, joilla ei itsellään ollut mahdollisuutta matkustaa junalla, saattoivat päästä radan varrelle katsomaan ja kuuntelemaan ”rautahevon” kulkua.
Myös lehdissä kirjoitettiin paljon rautateistä ja junamatkoista. Rautatiet olivat ylpeyden aihe ja junia pidettiin edistyksellisinä, ”suuren maailman” tuulahduksina tulevaisuudesta.
Lähde: Rautatiemuseo museonjohtaja Tiina Lehtinen
Artikkelin kuvassa historian havinaa Haapamäen museoveturiyhdistyksen museoajolla.
Kotimaan helmien asiantuntija
Konnarikarhu Kauko- Kaukolta saat parhaat vinkit junamatkailuun ja matkakohteisiin, joiden luo juna vie.
Lisää luettavaa
5 vinkkiä Tahkon kesään
Kesäinen Tahko yhdistää aktiivisen loman, luonnon rauhan ja tapahtumien tunnelman tavalla, joka sopii yhtä hyvin perheille kuin aikuisten lomareissulle. Päivät voi täyttää vauhdilla ja elämyksillä – tai antaa niiden kulua kiireettömästi järvimaisemissa. Tahkolle matkustat vaivattomasti myös ilman omaa autoa: junaile Kuopioon tai Siilinjärvelle ja jatka loppumatka sujuvasti bussilla.
Lappiin kesällä – 5 parasta kohdetta
Lappi on monen suosikkikohde syys- ja talvikausina, mutta mikset lähtisi nauttimaan pohjoisen ainutlaatuisuudesta kesälläkin? Yötön yö, rauha ja upea luonto kutsuvat myös kesällä Lappiin. Pitkä matkakaan ei ole esteenä, sillä pääset kohteisiin rennosti raiteita pitkin. Kokosimme tähän artikkeliin vinkit, mitä tehdä Lapissa kesällä!
5 syytä, miksi Pendolino Plus -junalla on mukavampaa matkustaa
Kupissa höyryävä kahvi, rentoutumaan kutsuvat penkit ja ateria suoraan paikallesi tarjoiltuna. Tyylikäs Pendolino Plus -juna kiitää Helsingin ja Oulun, sekä Helsingin ja Turun välillä. Keräsimme tähän artikkeliin viisi syytä, miksi Pendolino Plussalla matkustaminen tekee matkastasi entistäkin mukavamman. Hyppää matkaan!