Maksimoi au­rin­gon­pais­te ke­sä­lo­mal­la­si – raiteita pitkin Suomen au­rin­koi­sim­paan ke­sä­kau­pun­kiin

Hypätään seuraavaksi säätilastojen ihmeelliseen maailmaan ja pohditaan, miksi aurinko paistaa eniten juuri meren äärellä. Pian paljastuu myös Suomen aurinkoisin kaupunki!

Merituuli putsaa rannikon pilvistä

Merituuli on keväisin ja kesäisin rannikoille syntyvä sääilmiö, joka pitää rantakaistaleen sisämaata aurinkoisempana ja vähäsateisempana. Ilmiö saa alkunsa meren ja mantereen välille syntyvästä lämpötilaerosta.

Itämeri on talven jäljiltä vielä pitkään kylmä ja suuri vesimassa lämpenee huomattavasti hitaammin kuin manneralue. Tämän voi havainnoida itsekin: aurinkoisena kesäpäivänä tien pinnat, hiekka ja rakennukset hohkavat lämpöä, kun taas rantaviivan äärellä ja merellä ilma on huomattavasti kylmempää.

Auringonsäteilyn kuumentaman mantereen yllä starttaa mielenkiintoinen fysikaalinen ilmiö, jossa maan pinnan yllä lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin ilmakehään. Kun ilma lämpenee, se harvenee ja siksi lämmin ilma on kylmää kevyempää. Niinpä lämmin ilma ponnistaa heliumilla täytetyn ilmapallon tavoin ylemmäs ilmakehään. Helium on ilmaa kevyempi kaasu – samalla tavalla kuin lämmin ilma on kylmää kevyempää.

Kun seuraavan kerran olet kesällä junamatkalla sisämaasta kohti rannikkoa tai päinvastoin, voit tarkkailla, miten merituulen vaikutus tuntuu ja näkyy. Niinä päivinä, kun merituuli syntyy, pilvet kaikkoavat rannikkoa lähestyessä ja ilma raikastuu.

Mantereella ylöspäin ponnistavan lämpimän ilman alueelle syntyy ikään kuin ”tyhjiö”, jonka tilalle alkaa virrata mereltä kylmää ilmaa. Mantereelle syntyy paikallinen matalapaineen alue ja merellä on paikallinen korkeapaine. Ilma virtaa aina korkeammasta ilmanpaineesta kohti matalampaa. Näin syntyy merituuli, joka ajaa pilvet ja sateet pois rannikolta. Merituulen vaikutus voi yltää 50 kilometriä rantaviivalta sisämaahan päin. Siinä kohtaa, missä merituuli sisämaassa päättyy, voi näkyä terävärajainen kumpupilvien muodostelma.

Kotkassa paistaa eniten – koe upeat puistot, kulttuuri ja Meripäivät

Tiesitkö, että pääset kätevästi raiteita pitkin Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin? 30 vuoden säätilastot vuosilta 1981–2010 paljastavat, että aurinko paistaa eniten Kotkassa, kun tarkkaillaan Suomen mannerta.

Voisi todeta, että leveysasteisiinsa nähden Kotkan kesät ovat ainutlaatuisen merituulemme ansiosta erittäin aurinkoisia. Suomessa vallitsevana tuulen suuntana on lounas tai länsi, ja kun tuuli käy viileän merialueen yli, pitää se sateet ja pilvet rantaviivalta loitolla. Merituuli on myös siitä mielenkiintoinen ilmiö, että se syntyy muillakin tuulen suunnilla, eli vaikka muualla Suomessa taivas olisi pilvien peitossa, Kotkassa voi paistaa.

Kokonaisuudessaan Kotkassa auringonpaistetunteja kertyi kesä–elokuussa keskimäärin 845 tuntia siten, että kesäkuussa paistoi 285, heinäkuussa 317 ja elokuussa 243 tuntia. Näiden lukemien rinnalla kalpenevat monet Keski-Euroopankin kaupungit!

Erityisen paljon auringonpaistetunteja kertyy etelärannikon tuntumaan touko–heinäkuussa, kun valoisan ajan kesto on pisimmillään ja merituuli voimakkaimmillaan.

Vaikka auringonpaistetunnit hiipuvatkin loppukesää kohden mentäessä, niin vastaavasti ilma rannikkojen äärellä lämpenee sitä mukaa kun merikin lämpenee. Tilastollisesti Kotkassa on lämpimintä vasta heinä–elokuussa, kun taas sisämaassa elokuun alussa alkaa jo viiletä.

Mitä Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa voi sitten tehdä? Tässä Kymenlaakson helmessä nähtävää ja koettavaa riittää varsinkin kesäisin. Reilun 50 000 asukkaan rannikkokaupunki on upeiden vesistöjen ja saarien ympäröimä, ja kuumana kesäpäivänä vilvoitusta voi hakea vaikkapa uimarannoilta, valtakunnallisesti palkituista puistoista tai Langinkosken ääreltä.

Kotkan puistot ovat saaneet kansainvälistä huomiota, sillä kaupungista löytyy jopa viisi kansainvälisen Green Flag Award -tunnuksen saanutta puistoa: Fuksinpuisto, Jokipuisto, Katariinan Meripuisto, Sapokan Vesipuisto sekä Sibeliuksenpuisto. Kulttuurinnälkäiset voivat suunnata Merikeskus Vellamon näyttelyiden syövereihin ja tutustua Alvar Aallon suunnittelemaan Sunilan kaupunginosaan.

Eikä tietenkään sovi unohtaa Kotkan Meripäiviä! Tämä legendaarinen koko perheen kesätapahtuma on järjestetty jo vuodesta 1962 lähtien heinäkuun lopussa, vuoden lämpimimpään aikaan. Kotkan Meripäivien aikana kaupunki on pullollaan markkinoita, konsertteja ja kulinaristisia nautintoja.

Myös Helsinki ja Turku kylpevät auringossa

Jos vielä Kotkan jälkeen on seikkailumieltä, pääsee junalla kätevästi Kouvolan kautta jatkamaan matkaa kohti Helsinkiä, Hankoa tai vaikkapa Turkua. Nämä ovat niin ikään Suomen aurinkoisimpia kolkkia, kun yhä meren äärellä ollaan.

Vuosien 1991–2020 säätilastot paljastavat, että sekä Helsingin Kumpulassa että Turun Artukaisten säähavaintoasemilla kesä–elokuun auringonpaistetunnit nousevat yli 800 tuntiin. Helsingissä aurinko paistaa keskimäärin 834 tuntia (kesäkuussa 278, heinäkuussa 308 ja elokuussa 248 tuntia) ja Turussa 815 tuntia (kesäkuussa 283, heinäkuussa 293 ja elokuussa 239 tuntia).

Vaikka Hangosta ei löydykään auringonpaistetilastoja, niin todennäköisesti tämäkin on kesäisin Suomen aurinkoisimpia kolkkia – onhan Hankoniemi Suomen mantereen eteläisin ja merellisin kohde.

Turvallisesti auringossa – suojaa silmät ja iho

Suomen suvesta ja auringosta kannattaa ottaa ilo irti, mutta se on järkevää tehdä turvallisesti. Keskikesän auringonpaiste on etelärannikon kaupungeissa voimakasta, ja vilvoittavan merituulen äärellä voikin helposti unohtua, että aurinko polttaa ihoa tuulenvireestä huolimatta.

Auringonpaisteelta tulisi suojautua silloin, kun ultraviolettisäteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää arvon kolme. Esimerkiksi Kotkassa, Helsingissä ja Turussa tämä ehto täyttyy aurinkoisina iltapäivinä huhtikuun puolivälistä syyskuun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Parhaiten auringon ultraviolettisäteilyltä voi suojautua käyttämällä ihoa peittävää vaatetusta ja laadukkaita aurinkolaseja. Paljaat ihoalueet kannattaa suojata aurinkorasvalla.

Keskikesällä kesä–heinäkuussa UV-indeksi voi etelärannikolla aurinkoisella säällä saavuttaa arvon kuusi, eli säteily on jo voimakasta. Ultraviolettisäteilyn voimakkuuteen vaikuttaa ennen kaikkea pilvisyys. Mitä paksumpi pilvipeite on, sen vähemmän auringonsäteilyä tulee maan pinnalle. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ohuet yläpilvet päästävät läpi suuren osan ultraviolettisäteilystä, eli silloinkin voi palaa lähes yhtä nopeasti kuin selkeällä säällä. Rantahiekka ja vesistöt heijastavat ultraviolettisäteilyä ja niinpä niiden äärellä säteilyä voi olla jopa 20 % enemmän kuin ympäristössä.

Ultraviolettisäteilyn voimakkuutta voi seurata kätevästi paikkakuntakohtaisesta UV-ennusteesta, Avataan uudessa välilehdessä. Voit myös lukea vinkit sade-ennusteiden tulkitsemiseen täältä.

Jutun kuvat: Markus Mäntykannas