Pietari takapenkiltä

Pietari tarjoaa kävijälleen muutakin ihailtavaa kuin lukemattomia museoita ja ikonisia nähtävyyksiä. Pohjoisen kaupungin kirjavasta taksijärjestelmästä on tullut oma ihmetyksen aiheensa.
 

”Taksi, taksi! Kuka tarvitsee taksia?”

Kuten monessa muussa suurkaupungissa, matkaaja kuulee nämä huudot ensimmäisenä laskiessaan jalkansa Pietarin maaperälle. Paikalliset kuljettajat eivät tosin tarjoa palveluitaan yhtä ärhäkästi kuin muissa Venäjän kaupungeissa. He odottavat asiakkaita aseman porteilla rauhallisina ja pitävät henkilökorttejaan esillä.

Pietarilainen taksinkuljettaja ja pienen kuljetusyrityksen omistaja Andrei Kuranov avaa oven kiiltävän puhtaaseen, harmaaseen Opeliinsa. Hän lupaa pehmeän kyydin perille Pietarin kiihkeän liikenteen seassa.

”Yritän aina välttää riskinottoa ja ajaa nopeusrajoitusten mukaan. 15 vuotta taksinkuljettajana on opettanut, miten tärkeää turvallisuus on”, Kuranov toteaa.

On aika hypätä sisään, kiinnittää turvavyö ja nauttia Pietarista taksin takapenkiltä.

Muista tinkiä

Monen vuoden ajan Pietarissa oli vain vähän takseja ja nekin olivat kalliita. Nykyään Pietarista löytyy noin 265 virallista taksifirmaa ja lisäksi jopa 10 000 yksityistä taksiyrittäjää. Hinnat ovat pudonneet entisajoista merkittävästi.

Moni jalankulkija viittoo ohi ajavia autoja tien sivuun ja alkaa neuvotella peukalokyydistä. Taksin nappaamista lennosta ei kuitenkaan suositella matkailijoille. Monissa autoissa ei nimittäin ole edes taksikylttiä tai valoa katolla, ja pimeissä takseissa on omat riskinsä.

”Useimmiten näissä autoissa ei ole navigaattoreita eivätkä kuljettajat välttämättä tunne kaupunkia. Matkustaja saattaa menettää aikaansa ja hermonsa kaupungin takapihoilla pyörien”, Kuranov kertoo ja kääntää Opelinsa rattia varmoin ottein.

Kuranov on paljasjalkainen pietarilainen. Ei ole yllättävää, että mieheltä löytyy paitsi syvällistä tuntemusta kaupungin historiasta, myös runsaasti vinkkejä matkaajalle.

Yksi hänen tärpeistään on tinkiminen. Jos suostuu rautatieasemilla ja lentokentillä parveilevien taksikuskien tarjouksiin, päätyy todennäköisesti maksamaan kyydistä kaksinkertaisen hinnan. Ennen autoon hyppäämistä kannattaa yrittää tinkiä 20–50 prosentin alennus. 

Neuvottelut kuskin kanssa on parempi aloittaa vasta, kun suurin osa muista matkustajista on poistunut paikalta, Kuranov suosittelee. Muiden asiakkaiden puute on tinkimistilanteessa lyömäase.

”Tällöin päästään yhteisymmärrykseen molemmille hyvästä tarjouksesta”, Kuranov nauraa ja sukkuloi samalla kiireisen Vasilinsaaren liikenteessä.

Taksinkuljettaja Andrei Kuranov

Taksinkuljettaja Andrei Kuranov ei suosittele taksin nappaamista lennosta.

Sillan tuolla puolen

Ajaessaan Vasilinsaaren Bolšoi Prospektia Kuranov puhuu innostuneesti kadun historiasta.

”Katu rakennettiin jo 1700-luvulla Pariisin bulevardien innoittamana. Kylmänäkin vuodenaikana sen komeat kirkot ja kauniit rakennukset näyttävät viehättäviltä”, kuljettaja kertoo. 

Kuranovin Opel kääntyy Neva-joen rantakadulle, josta avautuu henkeäsalpaava näkymä Nevan majesteettisille silloille. Yksi Pietarin kesäöiden upeista näytöksistä on siltojen avautuminen laivaliikenteen tieltä. Kultakupolinen Iisakinkirkko ja Amiraliteetin korkeat tornit nousevat joen vasemmalla puolella ja kimaltavat jopa pilvisellä säällä.

Kuranov kurtistaa kulmiaan, kun auto lähestyy Blagoveštšenskin siltaa, joka yhdistää Vasilinsaaren ydinkeskustaan. Täälläpäin liikenne on aina jumissa.

”Vasilinsaari on tiheään asuttu kaupunginosa. Ihmiset kiirehtivät Pietarin keskustassa sijaitseviin toimistoihin ja sitten takaisin koteihinsa. Siksi aamut ja illat ovat täällä melko vaikeita”, Kuranov valittelee.

Liikenneruuhkilla on tosin myös kääntöpuolensa.

”Kun autoni ryömii ruuhkan läpi, kehotan aina asiakkaitani lepuuttamaan silmiään egyptiläisiä sfinksejä esittävissä muinaisveistoksissa ja Rostra-pylväissä. Ne kuuluvat Pietarin vaikuttavimpiin nähtävyyksiin”, Kuranov toteaa.

Kun auto ryömii ruuhkassa, silmiä voi lepuuttaa nähtävyyksissä.

Kun auto ryömii ruuhkan läpi, silmiä voi lepuuttaa nähtävyyksissä.

Alati eteenpäin

Liikenneruuhkat ovat arkinen ongelma Pietarissa. Kaupunki kohtaa monia haasteita, kun se yrittää mahduttaa sisäänsä yli viisi miljoonaa asukastaan ja yli puolitoista miljoonaa ajoneuvoaan.

Pietarin kaupunkitutkimuksen instituutissa johtotehtävissä työskentelevä Andrei Kostjutšenko huomauttaa, että 300 vuotta sitten rakennettu kaupunki on kuitenkin sopeutunut nykyaikaisen liikenteen vaatimuksiin melko hyvin.

”Esimerkiksi pääsiltojen kunnostaminen ja leventäminen on helpottanut liikennettä. Tarvitsemme silti lisää Nevan ylittäviä siltoja”, Kostjutšenko sanoo.

Puutteistaan huolimatta Pietarin liikenteestä ei tutkijan mukaan tule koskaan yhtä hankalaa kuin Moskovassa.

”Pietarin kaupunki tekee kovasti töitä asukkaidensa tuskan lievittämiseksi muun muassa parantamalla tieinfrastruktuuria ja julkista liikennettä”, Kostjutšenko sanoo.

Ylitettyään Blagoveštšenskin sillan Kuranovin auto saapuu viimein ylevälle Nevski prospektille. Täällä matka taittuu ilman viivytyksiä luksusliikkeiden ja houkuttelevien kahviloiden ohitse.

”Vaikka kaupungistamme puuttuu parkkipaikkoja, tilanne on hiljalleen parantumassa. Esimerkiksi neljä vuotta sitten avatussa keskustan ostoskeskuksessa on suuri maanalainen parkkihalli”, Kuranov mainitsee ja kääntää autonsa samalla Ligovski prospektin alueelle.

Näillä kulmilla Pietarin kaupungin ponnistukset ovat melko tuntuvia. Kaupunkia kiertävä Pietarin kehätie avattiin kokonaisuudessaan vuonna 2011. Metropolialueen läntiset ja pohjoiset osat toisiinsa kytkevän ohitustien rakennustyöt ovat puolestaan täydessä vauhdissa.

”Pietariin on tulossa myös kokonaan uusia metrolinjoja sekä lisäasemia vanhoille linjoille. Aiemmin laiminlyötyä raitiovaunuverkostoa on nyt elvytetty. Ja viimeinkin Pietari yrittää tulla polkupyöräystävällisemmäksi”, kertoo kaupunkisuunnittelija Kostjutšenko.

Kaupunkitutkija Andrei Kostjutsenko

Kaupunkitutkija Andrei Kostjutšenkon mukaan Pietarin kaupunki parantaa tieverkostoa vauhdilla.

Takseja joka makuun

Ajoittaisista ruuhkista huolimatta Pietarin taksiverkosto on Kostjutšenkon mukaan hyvässä kunnossa. Matkailijat saavat vastinetta rahoilleen. Useimmat taksiyritykset ovat palkanneet puhelinkeskuksiinsa englantia taitavia asiakaspalvelijoita. Osa yrityksistä ottaa vastaan tilauksia myös useilla muilla kielillä.

Pietarissa ei ole virallisia taksitolppia, mutta monet epäviralliset tolpat paikkaavat vajetta.

”Esimerkiksi baareistaan tunnetulta Dumskaja-kadulta, Nevski prospektin ja Ulitsa Maratan risteyksestä sekä Nevskin ja Liteini prospektin risteyksestä löytyy aina vapaa auto”, Kostjutšenko paljastaa.

“Toki vapaita takseja saa aina myös lentokenttien ja rautatieasemien edestä”, kuljettaja Kuranov lisää.

Taksiyrittäjien kiivas kilpailu on tehnyt tarjonnasta varsin monipuolista.

On esimerkiksi vain naisille suunnattuja takseja, jotka käyttävät ainoastaan naispuolisia kuljettajia ja ottavat kyytiin vain naisasiakkaita. Asiakkaille taataan rauhallisen matkan lisäksi juttuseuraa. Varakkaille kaupunkilaisille suunnatut VIP-taksiyritykset taas tarjoavat korkeampaan hintaan Mercedes-kyydin, päivän sanomalehdet ja langattoman verkkoyhteyden.

Viime aikoina suosiota kerännyt luksustaksi vie palvelun vielä pidemmälle. Luksusauto ja henkilökohtainen kuljettaja saavat asiakkaan tuntemaan itsensä julkkikseksi. Lompakkoa ei tarvitse kyydin päätteeksi kaivella, sillä maksu veloitetaan automaattisesti omaan asiakastiliin liitetyltä luottokortilta. Kuitin saa kätevästi sähköpostiin.

Jos taas suostuu astumaan vanhan Chevyn tai rämisevän Daewoon kyytiin, edulliset taksiyritykset vievät perille varsin sopuisaan hintaan.

”Mitä enemmän olet valmis maksamaan, sitä paremman kyydin usein saat”, kertoo Kuranov ja pysäyttää samalla kiiltävän Opelinsa Palatsiaukion läheiselle rantakadulle, Eremitaasin kupeeseen.

Kyyti on saapunut määränpäähänsä. On aika kiittää turvallisesta matkasta ja astua ulos vilkkaalle kadulle.

Matkan aikana on tullut selväksi, että Pietarin taksijärjestelmä on täynnä kiehtovaa runsautta, aivan kuten koko kaupunki. Ehkä luksusajelulle ensi kerralla?

Taksin tarpeessa?

Kun haluaa taksin Pietarissa, kannattaa tilata auto virallisesta taksiyrityksen numerosta. Hinta on hyvä varmistaa asiakaspalvelijalta etukäteen. Kyyti maksaa keskimäärin 35–45 ruplaa (0,70–1 euroa) kilometriltä. Vähimmäismaksu on noin 100–300 ruplaa (2–6 euroa).

Matkasta saa pyydettäessä virallisen kuitin. Jotkut taksit hyväksyvät luottokorttimaksuja, mutta useimmiten vain käteinen kelpaa.

 

Lainaus Jos etsii keräilyaarteita, kannattaa olla rohkea ja avata suunsa vaikka kielitaitoa ei olisikaan. Pietarissa on paljon erilaisia divareita ja paikallisilta kuulee parhaat paikat. Meklarit ja myyjät ovat usein myös huumorityyppejä. Suosikkini on Udelnajan tori, jossa tavarat vaihtuvat viikoittain.
- Suunnittelija Johanna Kunelius