Melkein suomalainen Pietari

Suomi tuntuu olevan pietarilaisille nyt tutumpi kuin koskaan aiemmin.
 

Hämyiselle nurkkapöydälle vihreän veivattavan lankapuhelimen viereen on asetettu Äidinkielen kielioppi. Seinältä mustavalkoisesta valokuvasta tuijottaa tötterötukkainen Leningrad cowboy. Taustalla Joel Hallikainen laulaa kuurankukkasista.

Takavuosikymmenten Suomi-romantiikalla kyllästetty Helsinki-bar on palanen unohdettua Suomea keskellä Pietarin keskustaa. Pietarilainen Ilja Bortnjuk halusi näyttää toisenlaisen puolen kaikkien tuntemasta naapurimaasta ja perusti baarin, joka henkii kaurismäkeläistä tunnelmaa. 

Aki ja Mika Kaurismäen elokuvissa on jotain sellaista, mikä on lähellä venäläistä mielenmaisemaa. Ehkä siksi, että olemme naapureita ja meillä on samat juuret”, Bortnjuk pohtii.

Pietarilaisten silmissä Suomi tarkoittaa usein ostosmatkailua ja kalastusta. Bortnjuk kannustaa venäläisiä tutustumaan laajemmin suomalaiseen kulttuuriin. Helsinki-barissa sukelletaan venäläisvaikutteilla höystettyyn suomalaiseen keittiöön. 

Monen pietarilaisravintolan vakiokattaukseen kuuluvan kermapohjaisen suomalaisen kalakeiton lisäksi tarjolla on muun muassa vorschmackia, Venäjän keisarillisessa armeijassa Pietarissa palvelleen marsalkka Mannerheimin lempiruokaa.

Suomalaisena tsaarin pääkaupunkiin

Tarinan mukaan Pietari Suuri perusti Venäjän keisarikunnan uuden uljaan pääkaupungin kauas pohjoiseen jokisuistoon, jota asuttivat harvalukuiset suomensukuiset kalastajat. Niistä päivistä lähtien Pietarilla ja Suomella on ollut erityissuhde, joka huipentui Suomen ollessa autonominen suurruhtinaskunta Venäjän tsaarin alaisuudessa.

Autonomian aikana moni suomalainen lähti kokeilemaan onneaan keisarilliseen pääkaupunkiin. 1900-luvun alussa Pietari olikin 25 000 suomalaisasukkaallaan tuon ajan yksi suurimmista suomalaiskaupungeista. 

Pietarissa taidehistoriaa opiskellut Sani Kontula-Webb kertoo yhden Suomen kuvataiteen kultakauden keskeisimpiin taidemaalareihin kuuluneen Eero Järnefeltin saaneen oppia kuuluisassa Pietarin taideakatemiassa. Samassa opinahjossa opiskeli ja opetti myös Ilja Repin, yksi Venäjän rakastetuimmista taidemaalareista. Repin on itse mainio esimerkki suomalais-venäläisestä kulttuurisuhteiden tiiviydestä, sillä hän asui elämänsä viimeiset kolme vuosikymmentä ihailemassaan Suomessa ja ystävystyi läheisesti suomalaistaiteilijoiden kanssa.

”On hauskaa, että suomalaistaiteilijat lähtevät yhä maalaamaan Pietariin. Nykyään täällä toimii Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiön taiteilijaresidenssi, jonne kuvataiteilijat voivat päästä muutaman kuukauden ajaksi hakemaan inspiraatiota ja toteuttamaan itseään”, Kontula-Webb iloitsee. 

Itsekin Pietarin taideakatemiassa opiskellut Kontula-Webb kertoo, että kuka tahansa pääsee tutustumaan taideakatemian jylhään rakennukseen vierailemalla siellä järjestettävissä näyttelyissä. Pietarilaistuneiden suomalaismestareiden töitä hän tosin kehottaa etsimään muualta.

”Kannattaa ehdottomasti tutustua Fabergé-museoon. Maailmankuulun kultaseppäliikkeen palveluksessa oli monia suomalaisia taitureita, kuten tiettävästi ainoana naisena työnjohtajaksi ylennyt Alma Pihl.”

Maaliskuussa yleisölle avautunut Fabergé-museo sijaitsee entiseen loistoonsa kunnostetussa Shuvalovin palatsissa. Näytteillä on maailmankuulujen pääsiäiskoristeiden lisäksi muita taiturimaisesti valmistettuja koriste-esineitä ja koruja.

Suomitalo

 

Suomi-talossa toimii muun muassa suomalainen koulu sekä suomalaista kulttuuria edistävä Suomen Pietarin-instituutti kirjastoineen.

Pietarin parhaat suomalaisittain

Tänä päivänä miljoonakaupungissa asuu nelisen tuhatta suomalaista. Kaupunkiin on asettunut noin 500 suomalaisyritystä.

Yhdeksän vuotta sitten Pietariin muuttanut Sani Kontula-Webb työskentelee kulttuuriasioiden parissa Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa. Kontula-Webbin mukaan Pietarin suomalaisyhteisö pitää yhtä, mutta suhtautuu avoimesti ja kokeilunhaluisesti suuren kaupungin tarjoamiin lukemattomiin mahdollisuuksiin.

”Monen suosikki on gruusialainen ruoka. Omia kaukasialaisen keittiön lempiravintoloitani ovat tunnelmallinen Ket ja ympäri vuorokauden auki oleva Hotšu hartšo. Täällä asuvat suomalaiset haluavat pysyä perillä kaupungin laajasta kulttuuritarjonnasta ja käyvät usein baletissa, oopperassa ja taidenäyttelyissä”, Kontula-Webb kertoo.

Vuoden suurin suomalainen kulttuuritapahtuma on loppusyksystä järjestettävä Suomalaisen elokuvan viikko. Pietarin suomalaisten henkinen kotipaikka on autonomian vuosista lähtien sijainnut kaupungin ydinkeskustassa, Inkerin suomalais-luterilaisen Pyhän Marian kirkon ja jo vuonna 1847 toimintansa aloittaneen Suomalaisen koulun kupeessa. 

Historiallisesta opinahjosta tekee erityisen myös se, että sen ensimmäisenä johtajana toimi suomalaisen kansakoulujärjestelmän isä Uno Cygnaeus

Suomalainen koulu sijaitsee historiallisella paikallaan entisessä kirkkokartanossa. Nykyään rakennus tunnetaan myös Suomi-talona, jossa toimii koulun lisäksi niin suomalaista kulttuuria edistävä Suomen Pietarin-instituutti kirjastoineen kuin Venäjän-kauppaa tukevia organisaatioita, kaupunkien ja korkeakoulujen edustustoja sekä yrityksiä.

”Suomi-talon lisäksi yksi epävirallinen paikallisten suomalaisten kohtaamispaikka on pääkonsulaatin läheisyydessä sijaitseva Taurian puisto. Kesällä puiston terassi täyttyy saslikkia eli lihavartaita nauttivista suomalaisista. Ehkä vehreä puisto helpottaa kaipuuta luonnon pariin”, Kontula-Webb kertoo. 

Suomea töissä ja vapaa-ajalla

Kiinnostus kahden kulttuurin välillä on molemminpuolista. Pietarilainen Jelena Taranustšenko innostui Suomesta jo paljon ennen kuin hän oli edes käynyt länsinaapurin maaperällä.

”Minun finnomaniani alkoi yliopistossa, jossa valitsin valinnaiseksi kieleksi suomen. En ole vieläkään oppinut puhumaan kieltä, mutta opettajien ja opiskelijakavereiden tarinat herättivät kiinnostuksen maata kohtaan. Myöhemmin sama palo ajoi minut töihin suomalaisen kulttuurin pariin”, Taranustshenko sanoo.

Pietarilaisnainen työskentelee yhden kaupungin tärkeimmän uutispalvelu Fontankan Suomeen keskittyvällä verkkosivulla. Aiemmin verkkosivujen painopiste oli liike-elämässä, mutta nyt verkkojulkaisu keskittyy turismiin.

”Haluamme kertoa matkailijoille, kuinka lomailla täysipainoisesti Suomessa. Suomi tarjoaa niin paljon muutakin kuin vain ostoskierroksia. Laadukkaiden ja edullisten ostosten lisäksi venäläiset voisivat etsiä hauskoja tapahtumia ja ottaa osaa esimerkiksi eukonkantokisoihin”, Taranustšenko kertoo.

Tietoa tarvitaan, sillä Suomi on venäläisten suosituin matkakohde Euroopassa. Vuosittain Suomessa käy nelisen miljoonaa venäläismatkailijaa. Valtaosa heistä tulee juuri Pietarin seudulta. Vaikka tämänhetkinen heikkenevä taloustilanne hillitseekin venäläisten matkailuhaluja, moni pietarilainen uskoo, että Suomi pysyy venäläisten suosikkikohteena myös tulevaisuudessa. 

Pietariin saapuvia suomalaisia Taranustšenko kehottaa tutustumaan perinteisten paraatikohteiden kuten Eremitaasin tai Iisakin kirkon lisäksi myös uuteen, moderniin Venäjään. 

Suomea töissä ja vapaa-ajalla

Jelena Taranustšenko innostui Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista ennen, kuin hän oli käynyt länsinaapurin maaperällä.

Samankaltaisia pohjoisia kansoja

Ilya Bortnjuk, Sani Kontula-Webb ja Jelena Tarunustšenko pitävät suomalaisia ja venäläisiä pohjimmiltaan hyvin samanlaisina. Pohjoisen kansoja yhdistää rauhallinen luonteenlaatu, kaamos ja saunominen. Kummallakin puolella rajaa pidetään nikkaroinnista ja puuhastelusta oman mökin pihamaalla.

Pietarissa Suomi herättää myös mielikuvia kaupungin lukuisista suomalaisyrityksistä, kuten Stockmannista, Prismasta ja Sokos-hotelleista. Etenkin suomalaiset päivittäistavarakaupat ovat levittäytyneet viime vuosina Venäjän-markkinoille ja tehneet itseään tunnetuksi juuri suomalaisina marketteina. Myös suomalaisen koulujärjestelmän maine ja puhdas luonto ovat jääneet pietarilaisten mieleen.

”Venäläisten mielestä suomalaisilla on mahtava huumorintaju. Se lyö ällikällä”, Tarunustšenko lisää. 

”Myös suomalaisten syvälliseen ajatteluun voi suhtautua huumorilla. Suomalainen voi esimerkiksi aivan pokkana mietiskellä, onkohan taivaassakin sauna”, Bortnjuk jatkaa nauraen.

Pietarilaistunutta Kontula-Webbiä jaksaa puolestaan ihmetyttää venäläisten loppumaton vieraanvaraisuus.

”Paras tapa sukeltaa venäläiseen kulttuuriin on juhlia venäläisessä seurueessa. Juhlapäivänä venäläisten rajaton vieraanvaraisuus, hyväntahtoisuus ja aito ilo jäävät mieleen”, Kontula-Webb kertoo.

Lainaus Pietari on Hipster-kaupunki. Tosin matkoilla tulee aina olo, että pitäisi lukea enemmän kaupungin historiasta. Täällä laitetaan koko ajan pystyyn hienoja pieniä baareja. Viime reissulla kävimme Dunes-klubilla, joka oli hieno paikka aika rähjäisellä alueella.
- Kirjailija-muusikko Kauko Röyhkä

 

Pietarin parhaat suomalaiset

Helsinki-bar, Kadetskaja linija 3, metro Vasileostrovskaja.
Pietarin taideakatemia, Universitetskaya naberezhnaya 17, metro Vasileostrovskaja.
Fabergé-museo, Naberezhnaja reki Fontanki, 21, metro Gostiny dvor.
Ravintola Ket, Stremjannaja ulitsa 22, metro Majakovskaja.
Ravintola Hotšu hartšo, Sadovaja ulitsa 39/41, metro Sennaja ploštšad.
Pyhän Marian kirkko, Bolšaja Konjushennaja 8, metro Nevski prospekt.
Suomi-talo, Bolšaja Konjushennaja 8, metro Nevski prospekt.
Uutispalvelu Fontanka.fi, suomi.fontanka.fi.
Stockmann, Nevski prospekt 114–116, metro Ploshtshad vosstanija.
Prisma, Ploštšad Aleksandra Nevskogo, metro Aleksandra Nevskogo.
K-Ruoka, Planernaja ulitsa 17A, metro Komendatski prospekt.
Sokos-hotelli, Birzhevoi pereulok 2–4, metro Vasileostrovskaja.
 

Tilaa taksi ennakkoon alk. 12 €

Varaa turvallinen taksi odottamaan Pietarin asemalle juuri sinua, tai kyyti hotellilta asemalle.

Tutustu ja varaa