Pietari - Mahdollisuuksien Metropoli

Kattojen yllä ja siltojen alla

Helena Johansson on käynyt Pietarissa neljä kertaa, mikä on hänen mukaansa paljon yhdelle kohteelle. Johanssonin ensimmäinen vierailu oli opintoretki 1990-luvun lopulla. Marraskuisessa Pietarissa satoi kuin venäläisessä elokuvassa konsanaan, mutta kaupunki hotkaisi Johanssonin täysin mukaansa. Pääkulttuurikohteet kuten Kazanin katedraali jaksavat kiinnostaa yhä tänäkin päivänä.

Johansson on päässyt nauttimaan myös aurinkoisesta Pietarista esimerkiksi ystäviensä kanssa Nevalla pikkupaatilla seilaten. Johansson suositteleekin veneen vuokraamista ja brunssia tai piknikkiä vesillä zakuskoja nauttien. Veneitä ja muita ulkoiluvälineitä voi vuokrata esimerkiksi Ristisaaresta.

Venäläisen ruuan ystävä

Johansson matkaa Pietariin mieluiten junalla, sillä junasta näkee hyvin sekä rajan että Viipurin kaupungin ja saa mielenkiintoisen läpileikkauksen maiden yhteisestä historiasta. Matkatunnelmaan virittäydytään jo junan ravintolavaunussa nauttimalla pienestä metallikupposesta smetanassa haudutettu, juustokuorrutteinen sieni julienne, joka huuhtaistaan alas sampanjalla. Venäläinen ruokakulttuuri näyttelee muutenkin isoa osaa Johanssonin Pietarin-vierailuilla. Johanssonilla on tapana ostaa venäläisiä suolakurkkuja paikallisista kioskeista heti alkumatkasta naposteltavaksi. Johansson hapattaa kurkkuja venäläisen reseptin mukaan myös kotonaan ja on kokeillut myös kaalin hapattamista. Pietarissa venäläisestä ruoasta voi nauttia esimerkiksi Kalinka-Malinkassa tai Na Zdorovie -ravintolassa. Korchmasta löytyy myös ukrainalaisia ruokalajeja. Kavkaz-Bar vie ruokamatkailijan aina Georgiaan asti.

Johansson ei halua suunnitella matkaohjelmaansa liian tarkasti etukäteen, sillä hänen mielestään heittäytyminen ja sattumanvarainen eläminen ja oleminen on tärkeä osa pietarilaisuutta. Johansson on löytänyt itsensä muun muassa Pietarin kattopolkuja tutkimasta sekä siltojen väärältä puolelta siltojen jo alkaessa nousta. Pietari on onneksi kaupunki, joka ei nuku koskaan, ja jossa riittää loputtomasti uusia, tutkittavia sivupolkuja.

Rakkauden kaupunki

Eriskummallinen Kunstkamera-museo avaa tien Pietari Suuren aivoitusten friikkimäisille sivuraiteille. Pietarin suurimmasta kirjakaupasta Dom Knigistä voi puolestaan hakea inspiraatiota vaikkapa kirjoittamiseen. Sieltä matka jatkuu luontevasti Venäjän kansallisrunoilijan kotimuseoon.

Lukuisat puistot, sillat, kanavat ja unenomainen kauneus tekevät Pietarista myös rakkauden kaupungin. Johanssonin toiveena onkin matkustaa Pietariin seuraavan kerran yhdessä tuoreen aviomiehensä kanssa. Esimerkiksi historiallinen Grand Hotel Europe tarjoaisi upeat puitteet romanttiselle matkalle.

Muut tarinat