Tervareitillä Kajaanissa

Tervanpolton historiaa Kainuun museossavalotetaan tervanpolton vaiheita. ”Tervahaudan pienoismalli teki minuun lapsena vaikutuksen”, Kaarina Partanen muistelee kolmenkymmenen vuoden takaisia kouluaikoja. Silloin, kuten nykyäänkin, paikallishistorian tunneilla tutustuttiin tervankuljetuksen historiaan.

Sittemmin Partanen on syventänyt tervatietämystä työnsä vuoksi; hän opettaa taidetta ja kulttuuria Kainuun ammattiopistolla. ”Täytyi tehdä itselle tervan merkitys selväksi, jotta pystyy siirtämään tiedon toisille.”

Tietoa kaivaessaan Partanen hämmästyi miten monta vaihetta tarvittiin ennen kuin Kainuun perukoilla tervahaudoissa poltettu terva saatiin lastattua vientisatamassa laivaan. ”Se oli ankaraa työtä, jossa käytettiin hevosia ja kainuulaisten selkänahkaa. Mutta varmaan työhön liittyi yhdessä tekemisen iloa. Tervahaudan palamista ja tervan valumista tynnyreihin saatettiin odottaa viikko tai jopa enemmän. Prosessin hitaus siihen sisältyvine vesikuljetuksineen ja monine purkamisineen ja lastaamisineen yllättää nykynuorisonkin”, Partanen kertoo.

Kainuun museo

Mustan kullan reitillä

Tervaa kuljetettiin aluksi tynnyreissä vesiteitse Ouluun. Kajaani oli merkittävä solmukohta. Rautatien valmistuttua vuonna 1904 Kajaaniin tervaa ryhdyttiin kuljettamaan junalla Etelä-Suomen satamiin.

Tervankuljetuksesta vesiteitse ei puuttunut dramatiikkaa. Tynnyrit kuljettiin kaupungin läpi ajurien kärryillä ohi koskien. Työ helpottui kun tervakanava valmistui. Vene pystyttiin laskemaan kanavaa pitkin ohi kosken, eikä tynnyreitä tarvinnut purkaa ja lastata veneisiin uudelleen. Oulujärven ylitys myrskyllä vei kuitenkin monen hengen.

Tervansoutumatka oli myös seikkailu, antoihan se tilaisuuden nähdä maailmaa. 1800-luvun loppupuolella ei niin vain pistäydytty kaupungissa. Naisetkin kelpasivat soutajiksi ja pääsivät matkalle.

Nykyään Tervakanavan vieressä kulkee tie. Se kuuluu Lisa Forssin ja Pojo-koiran päivälenkkiin. ”Olen junan tuoma eli muualta muuttanut”, Forss kertoo. ”Terva on tullut tutuksi Kajaanissa. Kesäisin kanavalla kelluu näytöksissä käytettävä tervavene. Näen sen lenkkeillessäni. Tervaleipäkin maistuu, erityisesti suppilovahvero- tai kehnäsienikeiton kanssa.”

Tervatuotteet matkaavat nykykuluttajille muita teitä, ja kanavaa käytetään turisteille ja historiasta kiinnostuneille suunnatuissa tervansoutunäytöksissä.

Ämmänkosken tervakanava