Jyväskylän pitkään urheiluperinteeseen voi tutustua patsaskierroksella, museossa tai hyppytornissa.
Suunnistusintoinen voi tutustua Jyväskylän urheiluhistoriaan patsaskierroksen avulla. Vauhtiin tsemppaa Paavo Nurmen juoksijapatsas, joka on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen käsialaa.
Teoksen äärellä on hyvä palauttaa mieleensä muutamia keskeisiä numeroita: Nurmi taittoi vuonna 1919 kolmen kilometrin matkan alle yhdeksän minuutin.
Tässäpä haaste. Lenkkeilijä saa kolme kilometriä täyteen, jos hän aloittaa Nurmen patsaalta, kiertää Pesäpalloilija / Sieppari ja Tulitanssi -patsaiden kautta, ja juoksee Matkakeskukselle. Nurmen aikoihin tosin harvempi pyrkii.
Paavo Nurmen patsas, Yliopiston alue, Aallonpuisto
Pesäpalloilija / Sieppari -patsas, Hippos, Köyhälammen ranta
Tulitanssi-patsas, Yliopiston alue, Yliopiston pääkirjaston puistikko
Keski-Suomen museon päänäyttely koostuu arkiesineistä, valokuvista, piirroksista, interiööreistä ja vahanukeista. Yksi vahanukke kannattelee pesäpallomailaa. Lyöntivuorossa on paikallinen pesäpallosuuruus Eino Kaakkolahti.
”Urheilun merkitys on ollut suuri Jyväskylän historialle. Yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tekee tutkimusta, ja Jyväskylän suurajot, mäkihyppy, Laajavuoren hiihtokeskus ja JYP-hurma ovat kaupungille leimallisia”, museolehtori Tuula Vuolio-Vallenius pohtii.
Keski-Suomen museo
Alvar Aallon katu 7
jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo
Laajavuoren K100-hyppytornissa tuulee. Kotikylän suuren pojan, Matti Nykäsen, mukaan nimetty mäki on Suomen suurimpia.
Jyväskylän hiihtoseuran Roope Minkki, 16, ja Eetu Meriläinen, 15, ovat harrastaneet mäkihyppyä jo useiden vuosien ajan. Tänään he ovat treenaamassa hyppyjä suurimmassa mäessä.
Tällä hetkellä Suomen huipputasoa omassa ikäryhmässään edustavat Meriläinen ja Minkki tähtäävät pitkiin hyppyihin myös jatkossa.
”Maailmancupiin olisi kiva päästä”, Meriläinen summaa kummankin tavoitteet.
Laajavuoren ulkoilualue
Laajavuorentie 15
laajis.fi (linkki: http://www.laajis.fi/)