|

Eläimellinen Loimaa

Tilaisuus ihmetellä erikoisia strutseja, ostaa luomulihaa suoraan tuottajalta ja päästä paijaamaan kotieläimiä houkuttelee matkailijaa piipahtamaan Loimaalla.

Strutsiherkkuja


Polar Strutsi -tilan aitauksista kurkistelee pitkiä kauloja parin metrin korkeudelle. Isot silmät saavat lintujen pään näyttämään muuhun vartaloon nähden vieläkin pienemmiltä. Luisevat jalat tuovat mieleen dinosauruselokuvien otukset.

Yhtäkkiä yksi koiraista pullistaa ohuen kaulansa. Alkaa kuulua matalaa ääntä, joka muistuttaa puhallinsoittimen pörinää.

”Se puolustaa reviiriään”, strutsinkasvattaja Marja Rautala selittää.
Strutsit ovat kaikessa erikoisuudessaan nähtävyys sinänsä. Strutsitilalla voi kuitenkin virittäytyä lintutunnelmaan vielä syvemmin esimerkiksi maalaamalla strutsinmunia tai maistamalla munista tehtyjä herkkuja tai linnun lihaa.

Myynnissä on esimerkiksi sulista ja nahasta tehtyjä tuotteita.

”Strutsinmunan keittoaika on puolitoista tuntia, ja yhden munan kakusta syö 25 henkilöä”, Rautala kertoo.

Afrikasta kotoisin oleva laji on viihtynyt Loimaalla jo vuodesta 1994 ja lisääntynyt vinhaa vauhtia. Lintuja on parempi ihailla vain aitauksen ulkopuolelta, sillä vihastuneen urosstrutsin potku voi olla kohtalokas.

Lisätietoja: Polar Strutsi

Valjakkoajoa


Suomenhevoskeskus Loimihaan pihalla vierailijan ottavat vastaan ystävällinen tallikoira Jösse sekä tallin maskotti Mikko, vietnamilainen roikkovatsasika. Hevoset kurkistelevat karsinoistaan tai pihalla aitauksistaan.

Loimihaassa on tarjolla paitsi ratsastustunteja myös valjakkoajoa. Tallin oma väki on kisannut valjakkoajossa Suomen mestaruuksiin asti. Suomenhevonen Vili on SM-voittajana omistajiensa ylpeys.

Valjakkoajo muistuttaa ratsastusta, sillä tarkoitus ei ole vain ajaa mahdollisimman kovaa kuten raveissa. Kisoissa esimerkiksi pujotellaan esteradan läpi, ja pisteitä saa myös hevosen muodosta. Loimihaassa vierailee kuitenkin paljon myös esimerkiksi eläkeläisten tai mielenterveyskuntoutujien ryhmiä, joille on elämys pelkästään päästä karvaisen kaverin kyytiin.

Vapaa-ajallaan Vili osaa keskittyä olennaiseen – ruohoon. Vasta kun pilli viheltää kisan alkamisen merkiksi, sen kilpailuvietti ja kiinnostus heräävät.
Viereiseltä laitumelta katselevat Vilin kaverit, lehmänkirjava Varpu-tamma ja sen varsa.

”Parasta tässä on hevosten hörähdys aamulla kun menee talliin”, hevostenhoitaja Moona Nikkola hymyilee.

Lisätietoja: Loimihaka