Koko kesä teatterissa

Miinan montun kesäteatteria pyörittää nuorisoseura Silmu. Kesäteatterin nimi tulee nuorisotalon vieressä olevasta, jyrkkärinteisestä montusta, jossa 1930-luvulla asutti tupaansa Miina-niminen nainen. Nykyään montun rinteillä kohoaa komea puinen katsomo, ja pohjalla avautuu näyttämö.

”Vuonna 2005 kunnostimme katsomon 100 000 euron EU-rahoituksella. Saimme katoksen katsomon ja näyttämön päälle, ja samalla laitettiin wc:t ja muut puitteet kuntoon. Sen jälkeen yleisömääräkin on noussut reilusta tuhannesta kolmeen, neljään tuhanteen”, Juhani Ahtinen kertoo.

Teatterin tämän kesän näytelmä on nimeltään Jo vain herra ministeri!

Hauskanpitoa tositarkoituksella

Harrastelijateatterin sydämessä ovat tietysti ihmiset, jotka luopuvat moneksi kuukaudeksi muusta vapaa-ajastaan nikkaroidakseen, päntätäkseen vuorosanoja ja värjötelläkseen ulkona. Suurin osa on päivän töissä ennen kuin tulee illalla harjoituksiin.

”Käyn Hyvinkäältä Vantaalla töissä, piipahdan nopeasti kotona ja ajan illaksi tänne. Onhan se aika rankkaa, mutta ei haittaa yhtään. Olen lapsesta asti halunnut näytellä, ja tämä on juuri niin mahtavaa kuin olen aina ajatellut”, kertoo Johanna Sysimetsä.

Kotona odottavat aviomies ja kolme-, viisi- ja 15-vuotiaat lapset.

”Näytin heille kesän aikataulun ja kysyin, pystytäänkö me perheenä sitoutumaan tähän. Kaikki lähtivät täysillä mukaan. Ei tämä olisi muuten mahdollista, ja erityisen kiitollinen olen miehelleni, joka nyt pyörittää arkea kotona”, Sysimetsä sanoo.

Juhani Ahtiselle nuorisoseura ja kesäteatteri ovat olleet ympärivuotista puuhaa jo yli kymmenen vuotta, 2000-luvun alusta lähtien. Vaimo oli innostunut teatterista aiemmin, ja Ahtinenkin päätti kokeilla. Molemmat jäivät sille tielle, ja nykyään Juhani Ahtinen toimii myös Nuorisoseura Silmun sihteerinä.

Tänä vuonna Ahtinen ajatteli pitää teatterista taukoa. Silti hän vastaa näytelmän markkinoinnista ja tuottamisesta, eli on käytännössä koko ajan mukana. Viimeinen kuukausi ennen ensi-iltaa on hänellekin tiukinta aikaa, kun lipunmyynti käy kuumimmillaan.

”Oli itse sitten lavalla tai kulisseissa, paras palkinto on, kun saadaan yleisöä tulemaan. Ja jos se yleisö vielä tykkääkin. Kyllä tämä antaa paljon”, Ahtinen sanoo ja jää mietteliäästi tuijottamaan jonnekin kauas.