Matkaan-lehti 6/2013

Rööperin Ronaldo

Jalkapallo ja tarkemmin maalinteko on Mikael ”Miklu” Forssellin intohimo. Maalintekijän syndrooma, jonka voi kiteyttää lauseeseen älä siirrä vastuuta, vaivaa edelleen – varsinkin, jos edellinen peli on hävitty ja omat maalipaikat ovat jääneet käyttämättä.

14 vuotta ulkomailla viettänyt futaaja viihtyy Suomessa erinomaisesti, vaikka alkukausi Helsingin Jalkapalloklubissa ei ole mennyt aivan nappiin.

”Se rassaa. Vaikka pelistä voi aina sanoa, että ei tullut syöttöä tai sitä tai tota, siitä huolimatta pitää katsoa peiliin, olisiko voinut liikkua vähän eri lailla tai tehdä maalin joistain paikoista”, Forssell sanoo.

Miklu jaksaa jäädä HJK:n normaalien treenien päätteeksi tekemään omia juttujaan ja harjoittelemaan sitä tärkeintä, maalintekoa.

”Olen käynyt treenimielessä myös lapsuuden maisemissa Johanneksen ja Sepänpuiston kentillä. Ei siitä tahdo tulla mitään, kun pikkukundit käy kiinni, mutta tosi kivaa on”, hän myhäilee.

Maajoukkuepeleissä maalihana on onneksi ollut auki. Vuodesta 1999 lähtien Suomen edustusjoukkueessa pelannut Forssell ampui keväällä 29. maajoukkuemaalinsa.

Ystävät lähellä

Forssell asuu pitkästä aikaa Helsingin Punavuoressa tutuilla kulmilla. Hän myöntää, että hotellielämä ulkomailla on ollut yksinäistä. Nyt kaikki on toisin, sillä vanhemmat, sisko ja kummitytöt ovat kävelymatkan päässä.

”Ulkomaille olin toki aina halunnut ja olen siitä nauttinut, mutta täällä on uskomaton määrä ystäviä ja sosiaalista elämää”, 17-vuotiaana Lontooseen lähtenyt Forssell kertoo.

”Nautin Rööperistä niin paljon, etten lähde täältä kirveelläkään”, hän naurahtaa, muttei toisaalta lupaa jäädä, jos jalkapalloura vielä vie maailmalle.

Forssellin mielestä kesäisen Helsingin hienous on merellisessä maisemassa. Siitä hän pääsee nauttimaan joka päivä aamulenkillä.

Polvi parani

Forssellin uran synkimmät hetket sijoittuvat noin kymmenen vuoden taakse. Kaksi pahaa rustovauriota vasemmassa polvessa olivat päättää pelit.

”Kävi tsägä, että polvet parantuivat – monella muulla niin ei ole. Viime vuosina ei ole ollut mitään ongelmia”, hän sanoo ja koputtaa puuta; takaraivoaan ja varmuuden vuoksi myös pöytälevyä.

”Loukkaantumisille ei voi mitään, niitä tulee. Haluan miettiä, että negatiivisissa asioissa vastuu on itsellä. Henkisesti olen monessa sopassa keitetty, eikä monikaan asia enää hetkauta.”

Myöskään tulevaisuuden arvailu ei kuulu Forssellin harrastuksiin. Esimerkiksi mahdollisen valmennusuran suunnittelu on ennenaikaista.

Twiittejä faneille

Forssellin uran aikana myös suomalainen fanikulttuuri on ottanut harppauksia hyvään suuntaan. Hän arvostaa fanien huutoja ja lauluja fiiliksen luojina ja ottaa vastaan suoran palautteenkin.

”Nettikeskustelut jätän ihan omaan rauhaan. Alkuaikoina pari kertaa sinne eksyin – pelasin varmaan elämäni kautta ja oli ihan käsittämätöntä, kuinka paljon siellä luki kaikenlaista scheissea.”

Twitterissä Forssell on kuitenkin yksi pioneereista, sillä hän hyppäsi mukaan heti palvelun tultua julki vuonna 2006. Vuoden tauon hän piti sen takia, että edellisessä seurassa Leedsissä koko sosiaalinen media oli kielletty.

”On kiva olla takaisin somessa. Koen sen myös velvollisuutena ja suomalaisen jalkapallokulttuurin nostamisena. Twitterissä fanit pääsevät pelaajien lähelle eri lailla kuin muuten, vähän yksityiselämäänkin.”

”Aika paljon se on läppää. Itse rakastan seurata kaikkea tyhmää, mitä siellä on”, Forssell sanoo.

MM-karsintaottelu Suomi–Valko-Venäjä Helsingin Olympiastadionilla 7.6.2013
Harjoitusmaaottelu Suomi–Slovenia Turun Veritas-stadionilla 14.8.2013
MM-karsintaottelu Suomi–Espanja Helsingin Olympiastadionilla 6.9.2013
Twitter: https://twitter.com/MikaelForssell