Matkaan-lehti 1/2012

Erin Itä-Helsingistä

”Äiti ja isä ovat kuunnelleet paljon country-musiikkia. Huomasin, että se oli syvällä juurissani. Tajusin, että kaikki maneerinikin tulevat countrysta.”

Soololevyään pitkään kypsytellyt Erin pitää popmusiikin säveltämistä helppona hommana. ”Kolmella soinnulla on tehty maailman parhaita popbiisejä. Kuka vain meistä oppii soinnut. Sitten pistää niitä vain peräkkäin.”

Uusi alku uralle

Erinin muusikkoura numero kaksi alkoi kehkeytyä vuoden 2007 paikkeilla, kun hän alkoi tehdä omia kappaleita englanniksi. Biisejä syntyi melkein levyllinen. Omakustannesinkku Sarah julkaistiin vuonna 2008 ja levyn piti ilmestyä saman vuoden syksyllä.

Erin oli väsännyt kappaleita kokoon omin voimin ja kaikessa hiljaisuudessa, mutta halusi pian jotain julkaistuksi ja esiintymään ”edes johonkin baarinnurkkaan”. Hän törmäsi Nylon Beatin entiseen keikkamyyjään, joka oli perustanut ohjelmatoimiston yhdessä Pekka Ruuskan kanssa.

Ruuska kuunteli Erinin biisejä ja piti niistä, mutta totesi, että jotain särmää puuttui.

”Pekka sanoi, että hän en edes ehdota mitään niin väkivaltaista kuin että muutettaisiin kieltä. Minä ajattelin heti, että miksi et ehdota. Minähän olen kaksikielinen”, Erin muistelee.

”Kokeilin ja tein viisi biisiä suomeksi. Sanoitukset avautuivat uudelleen. Se oli paljon koskettavampaa. Tajusin, kuinka suomenkielinen olenkaan”, englantia toisena äidinkielenään puhuva Erin sanoo.

Päivätyön tärkeys

Erin aloitti uuden levyn työstämisen, ja levyllinen englanninkielistä materiaalia jäi kokonaan julkaisematta. Samalla hän meni ensimmäistä kertaa ”oikeisiin” töihin, vaatekauppaan.

Ja kun kyseessä on Erin, hän nautti tietenkin siitäkin. Kaupassa tapasi uudenlaisia ihmisiä, ja naisenergiaa riitti.

Vähän aikaa sitten joku nainen tuli humalassa kertomaan Erinille, että oli hienoa, että hänellä meni taas paremmin. Vaatekaupassa Erin sai joskus kuulla, kuinka ihmiset muistivat hänet hänen ”huippuvuosistaan”. ”Miksi minulla olisi mennyt huonommin? En myöskään ajatellut, että huippuvuoteni olisivat jotenkin takana”, Erin ihmettelee ja hymähtää.

”Se oli ainoa duuni, jota pystyin tekemään, samalla kun tein tämän levyn. Henkilökohtaisesti minulle oli tärkeää, että sain tehdä työtä, jossa pääsin neljältä kotiin ja työt jäivät töihin. Haluaisin jopa välillä takaisin sinne.”

Erinin Hunningolla-levy ilmestyi vihdoin viime toukokuussa. Kesällä muusikko lopetti työt vaatekaupassa, ja nyt elämä on keikkailua ensi syksyyn asti. Välissä Erin aikoo kuitenkin piipahtaa Irlantiin uusia kappaleita tekemään.